Kasvatustieteen päivillä 27.11. julkistettiin perinteiseen tapaan Suomen Kasvatustieteellisen Seuran myöntämät väitöskirja- ja pro gradu -palkinnot. Väitöskirjastaan palkittiin Mari Mielityinen ja pro gradustaan Eila Kauppinen. Palkintoperustelut seuraavassa.
VÄITÖSKIRJAPALKINTO 2009
KT Mari Mielityinen (Oulun yliopisto): Das Ästhetische in Schleiermachers Bildungstheorie. Theorie eines individuellen Weltbezuges unter Einbeziehung der Theorie des Ästhetischen bei Schiller
Mari Mielityisen väitöskirja sijoittuu saksalaisen kasvatus- ja sivistysteoreettisen perinteen ydinalueelle. Tutkimuksessaan Mielityinen tarkastelee esteettisen sivistyksen merkitystä pedagogiselle toiminnalle ja ihmisen individualisaatiolle analysoiden kahden saksalaisklassikon, Friedrich Schleiermacherin (1768–1834) ja Friedrich Schillerin (1759–1905) sivistysajattelua. Näiden ohella esillä on Immanuel Kantin estetiikan teoria, yksi filosofisen estetiikan sekä esteettisen toiminnan ja ymmärrystavan merkkipaalu.
Mari Mielityisen väitöskirja on erinomainen esimerkki huolellisesti ja perehtyneesti argumentoidusta kasvatusteoreettisesta tutkimuksesta. On huomionarvoista, että tekijä käyttää haasteellisessa kasvatusteoreettisessa tutkimuksessaan etupäässä alkuperäisteoksia osoittaen samalla hallitsevansa myös aiheesta esitetyn keskustelun.
Nyt palkittavan väitöskirjan huomattavien sisällöllisten ansioiden lisäksi kannattaa panna merkille, että Mari Mielityinen osallistuu tutkimuksellaan pääosin saksan kielellä käytyyn keskusteluun. Tutkimus on saanut arvoisensa julkaisuareenan saksalaisen kustantamon tieteellisessä sarjassa. On harvinaista, että saksankielisen alueen ulkopuolelta kyetään Mielityisen tavoin osallistumaan alkuperäiskielellä tämän kasvatus- ja sivistysteoreettisen perinteen olennaiseen keskusteluun. Tässäkin mielessä väitöskirjaa voi pitää poikkeuksellisena saavutuksena. Tämänvuotisella palkinnolla raati haluaakin kannustaa kasvatustieteelliseen tutkimukseen ja julkaisemiseen myös muulla kuin englannin kielellä.
Vastaväittäjä prof. Michael Winkler kirjoittaa tutkimuksesta seuraavasti:
”Väitöskirja yhdistää toisiinsa saksalaista romantiikkaa ja idealismia käsittelevän aatehistoriallisen tutkimuksen ja kasvatusteoreettisen tarkastelun, joka suuntautuu kasvatuksen ydinkysymyksiin ja Bildungin käsitteeseen. Molemmilla alueilla Mari Mielityisen teos on yksi kiinnostavimmista ja kiehtovimmista tuntemistani tutkimuksista. […] Se on erittäin merkittävä ja sillä tulee olemaan suuri vaikutus niin Bildungin teorian ja saksalaisen idealismin tutkimukselle kuin kahden tutkitun ajattelijan, Schleiermacherin ja Schillerin, paremmalle tuntemukselle. Mari Mielityinen on tehnyt tutkimuksen, jolle on saksalaiseen arvoasteikkoon suhteutettuna annettava arvosana ’erinomainen’.”
PRO GRADU -PALKINTO 2009
KM Eila Kauppinen (Helsingin yliopisto): ”Jos heti lataa kaiken ja osoittaa sormella, ei ne nuoret tule mukaan.” Järjestöjen mahdollisuudet vaikuttaa nuorten ruokatottumuksiin.
Kotitaloustieteen alueelle tehty Eila Kauppisen pro gradu tarttuu edelleen ajankohtaiseen ja merkittävään nuorten terveyttä koskevaan aiheeseen: ruokaan, syömiseen ja ruokatottumuksiin. Aihetta lähestytään valottamalla ensin tottumusten kehittymistä ja ruuan merkitystä nykyajassa niin etiikan ja sukupuolierojen kuin esimerkiksi syömishäiriöidenkin kannalta. Tämän jälkeen pohditaan eri vaikuttajatahojen roolia perheestä ystäviin ja koulusta järjestöihin. Erityisenä fokuksena on juuri järjestötoiminnassa toteutuvan valistuksen ja kasvatuksen mahdollisuus.
Työn varsinaisen ytimen voisi nimetä ”ruokasosialisaation” tutkimukseksi: Kauppinen tarkastelee monipuolisesti eri näkökulmista ja erilaisin aineistoin, miten nuoret omaksuvat ruokatottumuksiaan. Tutkimuksellista ansioituneisuutta työhön tuo onnistunut yhdistelmä määrällisen ja laadullisen aineiston käyttöä. Kummankin käsittely sujuu Kauppiselta mainiosti. Hän tuo erityyppiset aineistot hyvin yhteen ja tekee niiden perusteella johdonmukaisia tulkintoja. Tutkielma etenee moninäkökulmaisuudesta huolimatta selkeästi ja kiinnostavasti ja kokonaisuus pysyy hyvin koossa.
Erityisenä ansiona on lisäksi Kauppisen pyrkimys viedä tutkimushavaintonsa käytäntöön: tutkielman lopussa esitetään pohdintojen ohella viisi hyvin perusteltua teesiä, jotka järjestöjen olisi syytä ottaa huomioon yrityksissään vaikuttaa nuorten ruokatottumuksiin.