Teemaryhmäkuvaukset

Aikuiskasvatus / Petri Salo (ÅA)
psalo(at)abo.fi

Ammattikasvatus / Petri Nokelainen (TaY)
petri.nokelainen(at)uta.fi

Ammattikasvatuksen teemaryhmässä käsitellään ammatin oppimista ja ammatillista kasvua koskevaa tutkimusta. Esitykset voidaan laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Esimerkkeinä viimeaikaisista ammattikasvatuksen tutkimusaiheista mainittakoon seuraavat: Ikääntyvän opettajan ammatillista kasvua ja osaamista tukeva johtaminen ammattikorkeakoulussa, tunneälytaidot ikäjohtamisessa, ammatillisen kasvun edellytykset hallinto-organisaatiossa, Teachers’ Intelligent Networks: Study on Relationship-based Professional Development supported by Collaborative Learning Technologies, Adult Learners’ Learning in a University Setting: A Phenomenographic Study. Parhaat esitykset julkaistaan Ammattikasvatuksen aikakauskirjassa (http://www.okka-saatio.com/aikakauskirja).

Etnografia / Leena Rantala (TaY) & Anna Virkama (TaY)
leena.marjut.rantala(at)uta.fi, anna.virkama(at)uta.fi

Kasvatuksen, koulutuksen ja oppimisen ilmiöiden globalisoitumisen ja mediateknologisen kehityksen myötä esiin on noussut uudenlaisia etnografisen tutkimuksen muotoja, kuten monipaikkainen etnografia ja internet-etnografia.
Millaisia kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöihin kytkeytyviä etnografian ”kenttiä” tänä päivänä tutkitaan? Millä tavoin etnografiaa voidaan käyttää esimerkiksi yhteiskunnan valtasuhteiden, monimuotoistumisen ja eriarvoistumisen tutkimuksessa? Näiden kysymysten lisäksi työryhmässä pohditaan muun muassa haastatteluihin ja havainnointiin liittyviä eettisiä ja tutkimusteknisiä kysymyksiä sekä tarkastellaan kriittisesti etnografista katsetta ja kirjoittamisen tapaa.
Etnografia -työryhmä on suunnattu paitsi kasvatuksen ja koulutuksen parissa työskenteleville tutkijoille ja jatko-opiskelijoille, myös muilla tieteenaloilla etnografista tutkimusta tekeville. Esitykset voivat olla empiriisiä ja metodologisia, ”kokemuksia kentältä” tai etnografiseen menetelmään liittyviä tutkimuseettisiä tai teoreettisia pohdintoja.

Inklusiivinen erilaisuus kasvatuksessa / Marita Mäkinen, Esko Nikander & Tuula Pantzar (TaY)
marita.makinen(at)uta.fi, esko.nikander(at)uta.fi, tuula.pantzar(at)uta.fi

Kutsumme tutkijoita eri tieteenaloilta alustamaan, keskustelemaan ja etsimään jaettua ymmärrystä siitä, kuinka erilaisuutta jäsennetään, kielellistetään ja konkretisoidaan kasvatuksessa.
Erilaisuuden kohtaaminen on ajankohtainen ja monikerroksinen kysymys kasvatukselle tänä päivänä. Käsitteenä erilaisuus on haastava. Koulutuspoliittisessa keskustelussa se usein määritellään yhden valitun näkökulman kautta. Eroja kuvataan muun muassa kognitiivisina, kielellisinä, kulttuurisina, etnisinä tai sukupuoleen liittyvinä. Toisaalta moninaisten arvo-, kulttuuri- ja elämismaailmojen kohtaamiset sekä yhdenvertaisuuden toteuttamisen muodot ovat tätä nykyä tulleet aiempaa läpinäkyvämmiksi arkipäivän sosiaalisissa tilanteissa.
Teemaryhmässä on tarkoitus käsitellä inkluusion ja erilaisuuden tematiikkaa eri näkökulmista ja pohtia kriittisesti erilaisuuden kohtaamisen merkityksiä kasvatusympäristöissä. Miten kasvattajat lähestyvät erojen ainutlaatuisuutta ja moninaisuuden kirjoa? Mitä on inklusiivinen erilaisuus? Miten opettajankoulutusta pitäisi uudistaa? Esitysten toivotaan tuovan monitieteisiä, vaihtoehtoisia ja ennakkoluulottomia ulottuvuuksia erilaisuuden tarkasteluun.

Johtajuus ja työyhteisöjen pedagoginen kehittäminen / Eeva Hujala (TaY) & Soili Keskinen (TY)
eeva.hujala(at)uta.fi, soili.keskinen(at)utu.fi

Teemaryhmän tarkoituksena on syventyä erilaisten kasvatusinstituutioiden johtajuuteen sekä työyhteisöihin ja niiden pedagogiseen kehittämiseen.
Ryhmään mahtuvat sekä teoreettiset esitykset ja käytännön kehittämiskokeilut.
Johtamista lähestytään sekä esimiestyön ja lähijohtamisen tasolla että poliittisen vaikuttamisen areenana.

Kansalaiskasvatus / Riitta Korhonen (TY/ROKL) & Leena Lestinen (JY/KTL)
riitta.korhonen(at)utu.fi, leena.lestinen(at)jyu.fi

Teemaryhmässä tarkastellaan kansalaiskasvatukseen liittyviä kysymyksiä laaja-alaisesti ja eri tieteenalojen näkökulmista. Mitä kaikkea kansalaiskasvatus sisältää ja voisi sisältää moninaistuvassa ja muuttuvassa yhteiskunnassa? Miten kansalaiskasvatus tulisi sisällyttää opetussuunnitelmiin ja opetuksen toteutukseen? Teemaryhmään ovat tervetulleita tutkimusesitykset, opetuksen kokeilu- ja kehittämispuheenvuorot sekä kansalaiskasvatusta yleisellä tasolla pohtivat esitykset ja arvioinnit.

Kasvatus ja kasvatusinstituutiot lapsen ja lapsuuden näkökulmasta / Kirsti Karila (TaY) & Maarit Alasuutari (TaY)
maarit.alasuutari(at)uta.fi, kirsti.karila(at)uta.fi

Yhteiskuntatieteellinen lapsuudentutkimus on kyseenalaistanut perinteisiä psykologisia ja kasvatustieteellisiä näkökulmia lapseen ja lapsuuteen. Se on herättänyt keskustelua lapsen osallisuudesta ja subjektiudesta omassa elämässään. Lisäksi se on tuonut esille yhteiskunnan eri instituutioiden lapsille ja lapsuudelle tarjoamia mahdollisuuksia ja niiden asettamia ehtoja. Lapsuudentutkimuksen esiin nostamat teemat ja kysymykset ovat vielä toistaiseksi saaneet melko vähän tilaa suomalaisissa kasvatusinstituutioissa.
Työryhmään kutsutaan esityksiä, jotka tarkastelevat kasvatusinstituutioita lapsuudentutkimuksen lähtökohtia soveltaen. Esitykset voivat liittyä esimerkiksi lapsen osallisuuden kysymyksiin, instituutioiden kulttuurisiin käytäntöihin sekä niiden toimijoiden lapsuutta ja kasvatusta koskeviin tulkintoihin.

Kasvatustieteen teoriantutkimuksen metodologia / Katariina Holma (HY) & Kaisu Luoma (HY)
katariina.holma(at)helsinki.fi, kaisu.luoma(at)helsinki.fi

Ryhmään toivotaan esityksiä, jotka tarkastelevat kasvatustieteen ja kasvatuksen käytäntöjen taustalla vaikuttavia teorioita tutkimuskohteena. Teemaryhmän tavoitteena on pohtia kasvatustieteen teoriantutkimuksen metodologisia erityiskysymyksiä kuten sitä, miten teoreettinen ja systemaattinen käsite- ja argumentaatioanalyysi suhteutuu esimerkiksi kasvatusteorioiden poliittisiin ja ideologisiin ulottuvuuksiin, teorioiden ja käytännön toimijoiden väliseen dialogiin sekä tieteenalalla yhtä aikaa käytössä oleviin rinnakkaisiin teorioihin.

Kasvatushistoria ja -filosofia / Rainer Aaltonen (TaY), Anja Heikkinen (TaY) & Veli-Matti Värri (TaY)
rainer.aaltonen(at)uta.fi

Suomi on ensi vuoden alusta menossa mukaan elinikäisen oppimisen eurooppalaisten kvalifikaatioiden viitekehykseen (EQF for lifelong learning), jonka tarkoituksena on koota kaikki oppivelvollisuuden jälkeinen oppiminen ylikansallisesti läpinäkyvään järjestelmään. Kriteereinä ovat erityisesti kaikki tiedot, taidot ja kompetenssit opitun hankintatavasta riippumatta. Tässä järjestelmässä yksilö asetetaan oppimistulosten perusteella kahdeksanportaiselle asteikolle.
Kysymme, voiko kasvatushistoriallinen ja -filosofinen tutkimus auttaa ymmärtämään meneillään olevan muutoksen kasvatuksellisia merkityksiä ja seurauksia? Ja voisivatko ne jollain tavoin jopa vaikuttaa muutokseen? Odotamme teemaryhmään kaikenlaisia historiallisesti ja filosofisesti orientoituneita esityksiä, joissa kysytään myös oman tutkimuksen merkitystä kasvatuksen tulevaisuutta koskevalle keskustelulle ja poliittiselle määrittymiselle.

Kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen tutkimuksen teemaryhmä / Mauri Åhlberg (HY) & Taina Kaivola (HY)
mauri.ahlberg(at)helsinki.fi, taina.kaivola(at)helsinki.fi

Ryhmän työ perustuu UNESCOn laajaan luonnehdintaan Kestävää kehitystä edistävästä kasvatuksesta sekä Kestävän kehityksen kasvatuksen vuosikymmenestä (2005–2014). Silloin ympäristökasvatus on kestävän kehityksen kasvatuksen osa. Ryhmässä voidaan esittää keskusteltaviksi esitelmiä kestävän kehityksen kasvatuksen ja ympäristökasvatuksen alueilta laajasti ymmärrettyinä. Esimerkiksi kasvatus biodiversiteetin kestävään käyttöön on kestävän kehityksen kasvatusta.  Kestävää kehitystä ja siten kestävän kehityksen kasvatusta tulisi olla kaikilla yhteiskunnan aloilla, kaikilla koulutusasteilla. Olennaista on teoreettisessa osassa eksplikoida yhteydet kestävän kehityksen edistämiseen kasvatuksen, opetuksen, opiskelun ja oppimisen keinoin.

Kieli- ja kulttuurikasvatus / Pauli Kaikkonen & Riitta Jaatinen (TaY)
riitta.jaatinen(at)uta.fi, pauli.kaikkonen(at)uta.fi

Kielikasvatus on vakiintunut modernia kielenopetusta kuvaavaksi käsitteeksi maassamme. Kielikasvatus kattaa kielenoppijan eri kielien oppimisen problematiikan ja on näin ollen yhteydessä hänen kieli-identiteettinsä ja/tai plurilingvaalisuutensa kehittymiseen. Kieli ymmärretään erottamattomana osana yksilön maailmassa olemista; kieli on merkitysten antamista maailmalle ja sen ilmiöille. Näin ollen kieltä ja kulttuuria ei voi erottaa toistaan tekemättä vahinkoa toiselle. Puhuttaessa kielestä, kulttuurista ja identiteetistä on aina nähtävä näiden keskinäinen suhde ja riippuvuus.
Kieli- ja kulttuurikasvatuksen työpaja haastaa mukaansa tutkijoita, opettajia ja kasvattajia, jotka ovat kiinnostuneita kielen ja kielikulttuurin opettamisen, oppimisen sekä laajemmin yksilön ja yhteisön monikulttuurisen ja/tai kulttuurienvälisen kasvatuksen ja oppimisen kysymyksistä.

Korkeakoulupedagogiikka / Mari Käki (TaY)
mari.kaki(at)uta.fi

Korkeakoulusta työelämään / Antero Puhakka (JoY), Juhani Rautopuro (JoY) & Päivi Vuorinen (JY)
juhani.rautopuro(at)joensuu.fi

Teemaryhmässä tarkastellaan korkeakoulutuksen (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) ja työelämän suhteita. Korkeakoulutuksen massoittaminen on johtanut tilanteeseen, jossa yhä useampi valmistunut törmää vaikeuksiin työelämään siirtymisessään. Teemaryhmään toivotaan esityksiä, jotka tarkastelevat korkeakoulutettujen työllistymistä, työllistymisen esteitä sekä korkeakoulutuksen tarjoamia työelämävalmiuksia.

Koulu ja opettajankoulutus vuoropuhelussa / Tuula Laes (ROKL), Anna-Raija Nummenmaa (TaY), Tiina Soini (TaY) & Sari Yrjänäinen (TaY)
tiina.soini(at)uta.fi

Koulu on intensiivisesti tutkittu toimintaympäristö. Sekä kansallinen että kansainvälinen tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta ymmärrystä oppimisesta ja vuorovaikutuksesta koulussa. Teemaryhmän tavoitteena on pohtia miten tuore tutkimustieto näkyy suomalaisessa opettajankoulutuksessa ja miten sen tulisi vaikuttaa opettajankoulutuksen kehittämiseen. Voidaan myös kysyä miten opettajankoulutuksen tutkimus ja kehittyminen vaikuttaa koulun kehittämiseen. Onko vuoropuhelu riittävää ja rakentavaa?
Teemaryhmään kutsutaan esityksiä, joissa tarkastellaan oppimisen ja vuorovaikutuksen ilmiöitä koulun tai opettajankoulutuksen kontekstissa. Jokaisessa esityksessä toivotaan otettavan kantaa siihen, millaisia seurauksia tutkimuksen tuloksilla voisi olla koulun ja/tai opettajankoulutuksen kehittämiseen. Teemaryhmä toteutetaan työpajamuotoisena työskentelynä.

Koulutuksen arviointi / Esko Korkeakoski (JY) & Heikki Lyytinen (JY)
esko.korkeakoski(at)eval.jyu.fi, heikki.k.lyytinen(at)eval.jyu.fi

Teemaryhmän esitelmät voivat käsitellä koulutuksen arvioinnin kansainvälisiä, kansallisia ja paikallisia perus- tai erityiskysymyksiä.
Esitysten aiheet voivat liittyä myös arvioinnin järjestelmäkysymyksiin, metodologisiin ja metodisiin kysymyksiin sekä laadunhallinnan ja -varmistuksen näkökulmiin.
Teemaryhmä on myös sovelias foorumi ajankohtaisten arviointihankkeiden toteutuksen ja tulosten esittelylle.
Kasvatustieteen päivien pääteemoihin liittyen teemaryhmässä voi tulla esiin myös arvioinnin antamat näkökulmat aikamme kasvatuksen moninaisuuteen ja kasvatuksellisen toiminnan arviointiin.

Koulutussosiologia ja -politiikka / Janne Varjo & Jaakko Kauko
janne.varjo(at)helsinki.fi

Koulutussosiologian ja -politiikan teemaryhmän tarkoitus on tuoda yhteen koulutuspolitiikan, vertailevan ja historiallisen koulutustutkimuksen sekä koulutuksen hallinnan tutkijoita, jotka kriittisesti, analyyttisesti ja laaja-alaisesti erittelevät koulutusta nykyisessä myöhäismodernissa ja pitkälti ylikansallisesti määrittyvässä toimintaympäristössä. Ideana on tutkia ja analysoida koulutuspolitiikkaa ja koulutuksen hallintaa erityisesti koulutussosiologisesta näkökulmasta.
Koulutuspolitiikka ymmärretään tässä käsitteen laajassa merkityksessä: kyse on yhtä hyvin koulutuspolitiikan teksteistä kuin koulutuspolitiikan viemisestä käytäntöön, niin politiikan retoriikoista kuin politiikan vaikutuksista, politiikan toimijoista ja rakenteista, konteksteista ja kulttuureista.
Koulutuksen hallinnalla taas viitataan uudentyyppisiin, vanhasta hallinnoinnista poikkeavaan koulutuksen sääntelyyn, joka kattaa koulutuksen suunnittelun, hallinnon, talouden ja arvioinnin käytännöt ja teoriat.

Koulutus, tieto ja ajan järjestykset / Virve Kallioniemi-Chambers & Pia Vuolanto (TaY)
virve.kallioniemi-chambers(at)uta.fi, pia.vuolanto(at)uta.fi

Kulttuuriset ajan järjestykset kohtaavat koulutuksessa tuottaen erilaisia vallan ja vastarinnan muotoja.
Ryhmässä avataan monitieteistä keskustelua ajan järjestysten institutionaalisista ja yksilön identiteettiä rakentavista merkityksistä.
Teemaryhmään ovat tervetulleita myös englanninkieliset esitykset. Dr Markus Weil Zürichin yliopistosta on ryhmässä keskustelemassa.

Kriittinen pedagogiikka / Tapio Aittola (JY) & Juha Suoranta (TaY)
tapio.aittola(at)jyu.fi, juha.suoranta(at)uta.fi

Teemaryhmän esitykset voivat olla historiallisia tai teoreettisia tarkasteluita kriittisen pedagogiikan eurooppalaisista, angloamerikkalaisista tai latinalaisamerikkalaisista perusteista lähtien, tai ajankohtaisia empiirisiä, teoreettisia tai vertailevia kuvauksia kasvatus- ja koulutusjärjestelmien toiminnasta sekä niissä esiintyvistä itsestäänselvyyksistä ja ongelmakohdista.
Ajankohtaisia yhteiskunta- ja koulutuspoliittisia erityisteemoja ovat esimerkiksi erilaiset marginaalit, maahanmuutto ja etnisyys, yhteiskuntaluokat, sukupuoli ja syrjäytyminen sekä taide ja populaarikulttuuri. Näiden lisäksi tervetulleita ovat kriittisen pedagogiikan tutkimusmenetelmiä ja opetusta koskevat pohdinnat ja avaukset, joissa tavanomaista kasvatusta katsotaan toisin silmin.

Kriittinen taidekasvatus / Jussi Mäkelä (TaY) & Jouko Pullinen (TaY)
jussi.p.makela(at)uta.fi, jouko.pullinen(at)uta.fi

Haluamme otsikollamme kysyä, voisiko tai pitäisikö taidekasvatuksen olla aktiivisemmassa roolissa. Pitäisikö taidekasvatuksen olla enemmän kuin maailman ymmärtämistä? Voisiko se olla myös maailman muuttamista?
Ryhmämme on avoin kaikille taide- ja taitokasvatukseen liittyville puheenvuoroille. Tarvittaessa puheenvuorot ryhmitellään teemoittain.

Kulttuurienvälinen ja ylirajainen viestintä Suomesssa – tarpeet eri ammateissa / Niina Kovalainen (TaY) & Elisa Keski-Hirvelä (TaY)
niina.kovalainen(at)co.inet.fi

Tässä työryhmässä lähestytään ylirajaista osaamista ja viestintää eri ammattiryhmien tarpeiden ja erikoisosaamisen kautta. Esityksiä toivotaan kaikista ylirajaiseen osaamiseen liittyvistä aihepiireistä niin ammattikasvatuksen, opettajankoulutuksen tai elinikäisen oppimisen kuin arjen kokemusten, aitojen työelämäesimerkkien, kielen, viestinnän ja kulttuurinkin näkökulmista katsottuna. Varsinkin Suomessa eri ammateissa tarvittavien ylirajaisten (viestintä-)taitojen kuvaaminen nähdään tässä työryhmässä mielekkäänä.

Kvantitatiivinen tutkimus / Päivi Atjonen (JoY)
paivi.atjonen(at)joensuu.fi

Teemaryhmän tavoitteet ovat: lisätä kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien näkyvyyttä kasvatustieteellisessä tutkimuskeskustelussa ja käytännössä; etsiä ratkaisuja kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien opetuksen kehittämiseksi; ja verkostoida kvantitatiivisista tutkimusmenetelmistä ja niiden kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä.
Esitelmät ovat tervetulleita kvantitatiivisten menetelmien opettamiseen ja tarpeeseen liittyvistä kysymyksistä: Millaisia kokemuksia kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien opetuksesta ja käytöstä eri henkilöillä tai laitoksilla on saatu? Oletko onnistunut madaltamaan kvantitatiivisia menetelmiä vaivaavaa asennekynnystä jollain keinolla? Mitä kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien alueella pitäisi tehdä vaikkapa seuraavan kymmenen vuoden aikana? Millaisista ydinkompetensseista menetelmäalueella tulisi pitää huoli? Miten jatko-opiskelijoiden opetus ja ohjaus tulisi toteuttaa? Millaisiin hyviin käytänteisiin olet törmännyt esimerkiksi ulkomailla? Mitä on ’mixed-methods approach’ kvantitatiivisesti suuntautuneesta näkövinkkelistä katsoen? Jne.
Kyseeseen voi tulla vaikkapa empiiriseen aineistoon perustuva esitelmä, koti- ja ulkomaista kokemusta valottava katsaus alan tilaan ja kehittämishaasteisiin, käytännön kokemuksesta nouseva näkemyksellinen puheenvuoro tai ehdotus kvantitatiivisten menetelmien käytön edistämishankkeeksi.
Ensisijaisesti eivät tule kyseeseen tutkimustulosten esittelyt hankkeista, joissa on menestyksellisesti käytetty kvantitatiivisten menetelmien repertuaaria. Ryhmään kuitenkin sopii hyvin samasta ideasta sellainen muunnelma, jossa näkökulma on substanssia koskevien tulosten sijasta menetelmällisissä ratkaisuissa ja niiden pohdinnoissa.

Liikuntakulttuurin ja -kasvatuksen tutkimus / Tiina Kujala (TaY) & Liisa Hakala (HY)
tiina.kujala(at)uta.fi

Koulun liikuntakasvatus on vahvasti ennakko-oletuksin latautunut ilmiö. Myös yhteiskunnan eriarvoistuminen ja hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen haastavat perinteisen liikuntakasvatus-tradition. Teemaryhmässä analysoidaan ja jäsennetään niitä ilmiöitä, joiden kanssa liikuntakulttuurin ja -kasvatuksen asiantuntijat ovat tässä ajassa kasvokkain.

Matematiikkakasvatus / Harry Silfverberg (TaY)
harry.silfverberg(at)uta.fi

Mediakasvatus / Reijo Kupiainen (TaY / Suomen Akatemia) & Timo Portimojärvi (TaY)
reijo.kupiainen(at)uta.fi, timo.portimojarvi(at)uta.fi

Teemaryhmässä tarkastellaan lasten, nuorten ja aikuisten liittymäpintoja mediaan kasvatuksen näkökulmasta. Teemaryhmään toivotaan tutkimukseen kytkeytyviä esityksiä, joissa käsitellään mm. median asemaa kasvussa ja identiteetin rakentumisessa, informaalin mediakulttuurin ja formaalin koulutusjärjestelmän suhteita, medialukutaitojen merkitystä sekä mediakasvatuksen tilaa ja tulevaisuutta. Esitykset voivat olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä.

Monikulttuurisuus ja koulutus / Pauliina Järvinen-Alenius (TaY), Pirkko Pitkänen (TaY) & Nelli Piattoeva (TaY)
pauliina.jarvinen-alenius(at)uta.fi, pirkko.pitkanen@uta.fi, nelli.piattoeva@uta.fi

Suomi on monikulttuurinen maa paitsi lisääntyneen maahanmuuton myös perinteisten kulttuuri- ja kielivähemmistöjen ansiosta. Ihmisten ylirajainen liikkuvuus on aikaisempaa monimuotoisempaa: osa muuttajista siirtyy maasta toiseen, osa palaa välillä aikaisempaan kotimaahansa ja osa viettää ulkomailla osan vuodesta. Elämänmuotojen moninaistuminen näkyy selkeästi myös koulutuksen eri alueilla. Monikulttuuriset opetusryhmät tuovat koulutuksen kentälle sekä uusia haasteita että avaavat uusia mahdollisuuksia. Keskeinen kysymys kuuluu, miten kasvatuksen ja koulutuksen avulla voidaan edistää aidosti monikulttuurisen ja moniarvoisen yhteiskunnan kehittymistä ja näin estää yhteiskunnan jakautuminen ”meihin” ja ”muihin”?
Teemaryhmässä pohditaan, miten koulutuksessa huomioidaan/tulisi huomioida monikulttuurisuuden ja ylirajaisen liikkuvuuden vaikutuksia? Millaista osaamista tarvitaan kansallisesti, kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisissa työ- ja toimintaympäristöissä? Miten koulutuspolitiikassa ja -käytännössä otetaan/tulisi ottaa huomioon paitsi monikulttuuristen ryhmien erityistarpeet myös monikulttuurisen ja moniarvoisen yhteiskunnan rakentamisen haasteet? Teemaryhmään toivotaan esityksiä laaja-alaisesti koskien monikulttuurisuutta ja kansainvälistä liikkuvuutta paitsi yleissivistävän koulutuksen myös aikuis- ja ammatillisen koulutuksen näkökulmista.

Ohjaus koulutuksessa ja työelämässä / Vesa Korhonen (TaY) & Sauli Puukari (JY)
vesa.a.korhonen(at)uta.fi, puukari(at)edu.jyu.fi

Ohjauksen tutkimukseen liittyvässä teemaryhmässä käsitellään ohjausta elinikäisen kasvatuksen ja oppimisen kahden keskeisen kontekstin, koulutuksen ja työn, näkökulmista. Teemaryhmä jatkaa ohjausalan tutkimuksen verkoston toimintaa ja myös uusia tutkijoita toivotetaan tervetulleeksi mukaan.
Koulutuksen osalta ryhmään toivotaan aiheita, jotka voivat liittyä pedagogiseen ja opintojen ohjaukseen perus- ja toisella asteella sekä korkeakoulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa, tai teemallisesti verkko-ohjaukseen, kulttuurisensitiiviseen ohjaukseen, nuorten ohjaukseen, moniammatilliseen ohjaukseen, ammatinvalinta- ja urasuunnitteluohjaukseen sekä koulutuksen ja työssäoppimisen erilaiseen vuorovaikutukseen. Työelämään suuntautuvina aiheina ryhmään toivotaan esityksiä lisäksi erilaisista ammatillisen kasvun tukemiseen ja työelämän ohjausmuotoihin liittyvistä teemoista kuten mentorointi, työnohjaus, vertaisryhmät ja muut vastaavat ohjaukselliset työelämän kehittämismuodot.

Perhe ja kasvatus / Ilse Eriksson (HY) & Eija Sevón (JY)
ilse.eriksson(at)helsinki.fi, eija.sevon(at)edu.jyu.fi

Perheiden monimuotoistuminen, perhe-elämän merkityksen muutokset, sukupuolten ja sukupolvien suhteet, monikulttuuriset perheet, perheiden ja asiantuntijoiden väliset suhteet ovat ajankohtaisia keskusteluja kasvatuksen ja kasvatustieteen näkökulmasta. Teemaryhmässä perheen toimintaa ja ihmissuhteita voi tarkastella missä elämänkaaren vaiheessa tahansa eli varhaislapsuudesta vanhuuteen. Näkökulma voi kohdistua niin yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti perheen ja kasvatukseen muutoksiin kuin perheisiin lasten ja vanhempien, sisarusten tai puolisoiden välisiin suhteisiin. Myös perheiden keskeiset vuorovaikutusyhteydet päiväkotiin ja kouluun ovat tärkeitä näkökulmia.Teemaryhmän tavoitteena on herättää keskustelua perheissä tapahtuvasta kasvatustoiminnasta moniäänisesti.

Sosiaalinen kasvatus ja sen metodologiat — näkökulmia Latinalaisesta Amerikasta ja muulta romaaniselta kielialueelta / Leena Kurki & Sanna Ryynänen (TaY)
sanna-kaisa.ryynanen(at)uta.fi (ennen 1.9. lähetä kopio viestistä myös osoitteeseen sanna_ryy(at)hotmail.com)

Työryhmässä keskitytään non-formaaliin kasvatukseen Latinalaisessa Amerikassa ja muulla romaanisella kielialueella, esimerkiksi ranskaa ja portugalia puhuvissa Afrikan maissa, mm. seuraavien teema-alueiden puitteissa: sosiokulttuurinen innostaminen, yhteisökasvatus, sosiaaliseen marginalisaatioon liittyvä kasvatustyö, alueelliseen kehitystyöhön liittyvä kasvatus, vapautuksen pedagogiikka, Educación Popular/Educação Popular, alkuperäisväestöt, vapaa-ajan kasvatus ja yhteisöllinen johtajuus. Tavoitteena on pohtia pääasiassa koulun ulkopuolella tapahtuvaa non-formaalia sosiaalista kasvatusta (educación social/educação social), sen metodologioita ja siihen liittyvää tutkimusta.
Työryhmän keskustelukielenä on suomi. Abstrakti suomeksi tai englanniksi.

Sukupuoli kasvatuksessa ja koulutuksessa / Hanna Ojala & Marjo Vuorikoski  (TaY)
hanna.l.ojala(at)uta.fi

Työryhmässä pohditaan sukupuolen, kasvatuksen ja koulutuksen kytköksiä. Miten sukupuolta tuotetaan kasvatuksen ja koulutuksen käytännöissä? Miten muut ihmisten väliset sosiaaliset erottelut, kuten ikä tai yhteiskuntaluokka, kietoutuvat sukupuoleen koulutuksen eri toimintaympäristöissä, rakenteissa ja käytännöissä, ja miten nämä muut erot eriyttävät sukupuolta? Millaisia teoreettisia, empiirisiä, rakenteellisia tai käytännöllisiä haasteita sukupuolen kysymykset avaavat kasvatukselle, koulutukselle ja kasvatustieteelliselle tutkimukselle?
Työryhmään kutsutaan kaikkia sukupuolen ja koulutuksen suhteista kiinnostuneita. Ryhmään ovat tervetulleita myös tutkijat, jotka eivät pidä itseään varsinaisesti sukupuolen tutkijoina, mutta jotka esimerkiksi haluavat tarkastella aineistoaan uudesta näkökulmasta. Ryhmässä voi esitellä alustavia ajatuksia, pidemmälle kehiteltyjä väitteitä tai empiirisiä ja teoreettisia näkökulmia.

Tutkimusotteet toisin silmin / Hannu L. T. Heikkinen (JY) & Leena Syrjälä (OY)
hannu.heikkinen(at)ktl.jyu.fi

Kertomukselliset lähestymistavat ovat viime aikoina saavuttaneet suosiota kasvatustieteessä ja monissa lähitieteissä. Kasvatuksen tutkimuksessa erityisesti lasten ääni on noussut esille kertomusten kautta. Tässä teemaryhmässä annetaan tilaa tutkimuksille, jotka tavalla tai toisella liittyvät narratiivisuuteen. Tavoitteena on lisätä myös eri tutkimusotteiden välistä vuoropuhelua. Samalla jatketaan keskustelua tutkimuksen laadun, luotettavuuden ja arvioinnin kysymyksistä.

Vertaileva kasvatus ja koulutustutkimus / Johanna Kallo (TY) & Nelli Piattoeva (TaY)
johanna.kallo(at)utu.fi, nelli.piattoeva(at)uta.fi

Kansallinen koulutuspolitiikka on yhä tiiviimmin sidoksissa globaaliin talouteen ja kilpailuasetelmiin. On todettu, että globalisaation myötä kansallista koulutuspolitiikkaa ja -käytäntöä ei ole mahdollista tarkastella suljetussa kansallisessa kehyksessä. Yksi vertailevan kasvatuksen ja koulutuksen tutkimuksen tämänhetkisistä haasteista onkin löytää mielekkäitä analyyttisiä tapoja nivoa yhteen kansallinen ja kansainvälinen, paikallinen ja alueellinen. Kansalliset politiikat ovat ennen kaikkea keskenään riippuvaisten ja ristikkäisten poliitikkojen vuorottelua, jossa lukuisat toimijat eroavat mm. geopoliittisesti, ideologisesti ja valta-asemiltaan.
Työryhmään toivotaan esityksiä laaja-alaisesti vertailevan kasvatustieteen alalta. Tervetulleita ovat esimerkiksi paperit, jotka analysoivat ylikansallisten vaikutteiden leviämistä ja niiden vastaanottoa ja juurtumista kansallisiin maaperiin, toisin sanoen ylikansallisten politiikkojen paikallisia ilmenemismuotoja; ylikansallisia koulutusideologioita ja ylikansallista koulutushallintaa mm. kansainvälisten toimijoiden, kuten OECD:n, Maailmanpankin tai EU:n agendaa. Paperit voivat tarkastella kriittisesti ylikansallisten koulutusperiaatteiden epätasaista leviämistä ja esimerkiksi kehitysapurahoituksen kytkemistä tiettyihin kansainvälisten toimijoiden suosimiin ideoihin, kuten policy loan -käsitteeseen nojautuen. Tervetulleita ovat myös esitykset, jotka käsittelevät vertailevan tutkimuksen metodologisia ja teoreettisia kysymyksiä ja tutkimuksen poliittista ja ideologista roolia ja käyttöä esimerkiksi evidence based policy ja kansainvälisten koulutusvertailujen valossa.
Työryhmän kielinä ovat suomi ja englanti.

Vuorovaikutustutkimus / Anna-Maija Puroila (OY) & Inger Österlund (ÅA)
anna-maija.puroila(at)oulu.fi

Viimeaikaisessa kasvatustieteellisessä tutkimuksessa vuorovaikutusta on tarkasteltu toisaalta kontekstina erilaisille kasvatuksen ilmiöille kuten oppimiselle, toisaalta tutkimusta on suunnattu vuorovaikutukseen omalakisena ilmiönä. Vuorovaikutustutkimukselle ominaista on metodologinen monitieteisyys. Teemaryhmä tarjoaa foorumin tutkijoille, jotka tarkastelevat vuorovaikutusta joko sosiaalisen toiminnan muotona tai kontekstina kasvatuksen ilmiöille. Ryhmään kutsutaan näin tutkijoita, joiden työssä tematisoidaan vuorovaikutuksen ja oppimisen kysymyksiä eri tavoilla ja joissa vuorovaikutusta tarkastellaan empiirisenä tutkimuskohteena.
Toivomme erityyppisten tutkimusasetelmien kohtaavan ryhmässä. Esitykset voivat kohdistua vuorovaikutustutkimuksen metodologisiin kysymyksiin tai vuorovaikutuksen teoreettiseen jäsentämiseen. Erityisesti teemaryhmään toivotaan monitieteistä näkökulmaa sekä vuorovaikutuksen empiirisiä tutkimuksia käsitteleviä esityksiä.

Yrittäjyyskasvatus / Heleena Lehtonen (TaY) & Helena Lehkonen (TaY)
helena.lehkonen(at)uta.fi

Yrittäjyyskasvatus on ollut aihekokonaisuutena peruskoulun ja lukion opetussuunnitelman perusteissa vuodesta 1994 lähtien. Myös ammatillisen ja kolmannen asteen opetussuunnitelmissa yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus ovat olleet esillä kyseisen vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Vähitellen yrittäjyyskasvatuksen tutkimus on saanut myös tiedeyhteisössä jalansijaa mm. väitöskirjojen muodossa. Yrittäjyyskasvatuksen teemaryhmässä käsitellään alueen viimeaikaista tutkimus- ja kehitystyötä. Niistä mainittakoon yrittäjyyskasvatuksen mittariston kehittäminen, yrittäjyyskasvatuksen eri muodot sekä yrittäjämäisten oppimisympäristöjen kehittäminen.

Mainokset

2 vastausta to “Teemaryhmäkuvaukset”

  1. Juhani Pitkäranta Says:

    Hei!
    Mihin ryhmään opettajan tietokoneasenteen, opettajan tietokoneen käytön ja käytettävyyden tutkiminen mahtaisi kuulua?

    terv. epätietoinen Jussi Raumalta

  2. tt Says:

    Hei Juhani,
    tuollaista suoranaista opetusteknologia-ryhmää ei ole, mutta temaattisesti ehkä lähinnä olevana voisit kysäistä Mediakasvatus-ryhmän koordinaattoreilta, mitä mieltä ovat. Sitten, kuten voi huomata, monet ryhmät ovat jäsentyneet metodologisesta näkökulmasta, joten kannattaa myös harkita sellaista ryhmää, jossa tutkimuksen lähestymistapa/menetelmä osuu yhteen omasi kanssa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: